Tie

voi löytyä äkkivälähdyksenä.

Kirja on siitä hyvä käyttöliittymä,

että ne voi jättää kesken, jos ei huvita lukea tai jos on jotain kiinnostavampaa luettavaa. Eikä siinä kaikki, kirjan lukemista voi myös myöhemmin jatkaa, ja montaa kirjaa voi lukea yhtä aikaa.

Ovi

Yhtiö toivoo Ovi-kaupan olevan Applen huippusuositun App Storen kaltainen menestys. Verkossa toimivan Ovi-palvelu avataan yhdeksässä maassa toukokuussa. Ovi-palvelu ei ole lähtenyt kovin vauhdikkaasti liikkeelle.

Historian kulku

olisi tietysti voinut olla erilainen. Terijoen hallitus ei saanut tarvitsemaansa tukea ja se lopetettiin tammikuussa 1940.

Kaverit

olivat kehottaneet olemaan syömättä kuormasta, mutta hän oli tehnyt juuri niin.

Elämä

sen jälkeen olisi hyvin arkista nyhjäämistä. Siitä ei liikenisi juuri tarinoita kerrottavaksi.

Jos

Pasilan vesitorni
hän tästä selviäisi, hän halusi laittaa paperille koko sotareissunsa, kuinka he olivat Niinisalosta lähteneet... Hän vain toivoi, että hänen henkiriepunsa säästyisi sen toteuttamiseen.

Samanlaisessa mielentilassa

luultavasti on kuolemaantuomittu, joka saa odottamatta tiedon armahduksestaan.

Hänet

Hänet täytti äkkiä häneen tulvahtaneen täyden, valtavan elämän uusi, ääretön tunto.

Hän

oli viimein löytänyt mitä etsi.

Tästälähin

hän oli päättänyt toimia toisin hiirulaisia kohtaan.

Syytetty

huusi lapsensa pois nurkasta ja vaati heitä heti paikalla tunnustamaan, että he lumiukkoa tehdessään olivat ajatelleet herra puhemiestä ja nappeilla vielä mauttomasti vihjanneet siihen, että herra puhemiehellä joskus sattui olemaan muutama nappi auki.
- Kyllä kai joo, lapset itkivät ja nyyhkyttivät, he vakuuttivat, että olivat tehneet lumiukkonsa noin vain huvikseen ja ilman mitään taka-ajatuksia.
Vielä muuta kerta sinä iltana koputettiin oveen, mutta isä ei avannut enää.
Seuraavana päivänä menin sen puutarhan ohi, jossa lapset leikkivät. Torille heitä oli kielletty menemästä. He olivat juuri neuvottelemassa siitä, mitä leikittäisiin.
"Tehdään lumiukko", ehdotti ensimmäinen heistä.
"Äh, sellainen tavallinen lumiukko, eihän se mitään ole", sanoi toinen.
"No hyvä, tehdään sitten se mies, joka myy sanomalehtiä. Tehdään sille punainen nenä - punainenhan sillä onkin, ryyppäämisestä. Itse eilen myönsi", selitti kolmas.
"Haa, ja minä teen sen osuuskuntamiehen."
"Ja minä teen kansanneuvoston puhemiehen, hänhän on lumiukko jo ennestään. Ja napit sillä pitää olla, koska hänellä on aina housut auki."
"Ja minä teen sen rouvan kihlautuneen pojan", sanoi neljäs.
Lapset riitelivät, mutta sitten he päättivät tehdä nuo kaikki vuorollaan. Innokkaasti he ryhtyivät toimeen.

Niin

"Niin, hyvä ystävä, miettikääpä sitä, se on neuvoni", jatkoi puhemies. "Ai niin, ja vielä yksi asia. Jos minulla joskus kotoa lähtiessäni onkin sepalus auki, niin se on minun yksityisasiani. Teidän lapsillanne ei ole oikeutta veistellä siitä vitsejä. Sillä lumiukolla nimittäin napit ylhäältä alas asti ja se on hyvin kaksimielistä. Ilmoitan teille vielä kerran: minä lähden kotoani vaikka ilkosillani jos huvittaa, eikä se liikuta teidän lapsianne ollenkaan. Muistakaa se!"

Kun

kysyttiin, olivatko he lumipalloja kasatessaan tosiaan halunneet vihjata, että osuuskunnassa istui varas varkaan päällä, tai että rouvan poika oli mennyt kihloihin, he pudistivat päätään ja puhkesivat kyyneliin. Mutta isä pani heidät varmuuden vuoksi nurkkaan.
Mutta siihen päivä ei vielä päättynyt. Ulkoa kuului kulkusten kilinää, joka loppui yhtäkkiä aivan talon edessä. Kaksi miestä koputti oveen yhtäaikaa. Joku lammasturkissa oleva tuntematon ja kansanneuvoston herra puhemies omassa persoonassaan.
"Asia koskee teidän lapsianne, kansalainen", he sanoivat kuorossa jo kynnykseltä.
Isä oli nyt jo tottunut tällaisiin vierailuihin, ja niin hän työnsi tuoleja esiin, jotta vieraat voisivat saisivat istua.
"Minua hämmästyttää, että te sallitte talossanne vihollisprapagandan. Te ette ilmeisesti ole poliittisesti valveutunut. Parasta että myönnätte sen heti."
Isä ei ymmärtänyt, miksi hän muka ei ollut poliittisesti valveutunut.
"Sen näkee jo teidän lapsistannekin. Kuka se pilkkaa työläis- ja talonpoikaisvaltion hallintoelimiä? Teidän lapsenne. Ovat pystyttäneet tuon lumiukon aivan minun kansliani ikkunoiden alle."
"Minä ymmärrän", huokaisi isä masentuneena, "tarkoitatte sitä varkauteen vihjaamista..."
"Varkauteen? Mitä hullua! Ettekö te sitten tiedä, mitä merkitsee, kun pystytetään lumiukko juuri kansanneuvoston puhemiehen ikkunoiden alle? Minä tiedän tarkalleen, mitä pahat kielet minusta puhuvat. Miksi teidän lapsenne eivät pystytä lumiukkoa Adenauerin ikkunoiden alle? Haa, te olette vaiti. Puhuvaa äänettömyyttä, hvä herra. Voin tehdä siitä omat johtopäätökseni."...

Lehtimyyjä

kiitti ja lähti. Ovella hän törmäsi osuuskunnan puheenjohtajaan. Tämä tervehti talon isäntää. Huomatessaan lapset puheenjohtaja rypisti otsaansa ja sanoi tylysti: "Hyvä että näin nuo nulikat. Saisitte hiukan kiristää ohjaksia. Niin pieniä vielä, ja niin röyhkeitä jo! Tänäänkin katselin meidän makaniisimme ikkunoista torille - ja mitä näenkään? Tekevät siellä kaikessa rauhassa lumiukkoa."
"Ahaa, siitä nenästä siis...", pisti isä väliin.
"Mitä minä nenästä! Mutta kuvitelkaapa nyt, ensin ne tekevät pallon, sitten toisen ja sitten kolmannen. Sitten panevat toisen pallon ensimmäisen päälle ja kolmannen toisen päälle. Eikö ole hävytöntä?"
Kun isä ei ymmärtänyt, kiihtyi puheenjohtaja entistä enemmän.
"Onhan nyt aivan selvää, mihin he sillä yrittävät vihjata. He tahtovat, että meidän osuuskunnassamme muka istuu varas varkaan päällä. Se on herjausta. Silloinkin kun sellaista pannaan lehteen, täytyy olla todisteet, ja varsinkin silloin kun torilla avoimesti vihjataan." Mutta hän, puheenjohtaja, sanoi katsovansa asiaa läpi sormien, ottaen huomioon asianomaisten nuoren iän ja sille ominaisen ajattelemattomuuden; hän ei siis vaatinut peruutusta, sitä vain, ettei tällaista enää toiste tapahtuisi.
Sattui siihen paikalle myös naapurin rouva, jonka vanhin poika oli vastikään mennyt kihloihin. Rouva oli huomannut lumiukon nimettömässä kivisormuksen. Siitä rouva oli mielensä pahoittanut, mutta hän oli onnellinen, ettei poika ollut sitä huomannut, koska varmana olisi pahoittanut mielensä. Olihan ihmisellä lupa olla onnellinen.